Astrid Lindgrenin salattu tarina

Astrid Lindgrenin elämästä ennen Peppi Pitkätossun esiinmarssia Pikku Ukon ja herra Tossavaisen kera ei ole tiedetty kovin paljon. Vuonna 2002, 94-vuotiaana kuollut Lindgren on edelleen maailman rakastetuin lastenkirjailija. Hänen teoksiaan on käännetty yli sadalle kielelle ja myyty arviolta 165 miljoonaa kappaletta. Kirjoista on tehty kymmeniä elokuvia ja tv-sarjoja.

Mutta vasta nyt valmistui ensimmäinen hänen elämästään kertova näytelmäelokuva, joka sai ensi-iltansa tänä syksynä. Kävin katsomassa elokuvan Gotlannissa, ruusujen Visbyssä, jossa Peppi-sarjakin on kuvattu. Kokemus tuli hyvin lähelle, ja herätteli pois aiemmin kovin siloitellusta kuvasta, jossa Astrid istuu tyttärensä sängyn vierellä keksimässä hauskoja tarinoita punatukkaisesta tytöstä.

Nuori Astrid Ericsson (Alba August) toimitusharjoittelijana.
Kuva: Nordisk Film

Tanskalaisen Pernille Ficher Christensenin ohjaama Nuori Astrid  on sen sijaan traaginen tosikertomus. Se on erittäin tarkka dramatisointi, riipaiseva ja elämänmakuinen nuoren naisen selviytymistarina. Sen pääosassa on liian varhain aikuisuuteen joutuva tyttö, jonka elämä mullistuu täysin. Alba Augustin esittämä Astrid on elokuvan alussa 16-vuotias ja sen päättyessä 21 vuotta.

Vaahteramäen Eemelin kotikulmia tai Melukylää kovasti muistuttavassa Vimmerbyn kylässä, Smoolannissa varttunut Astrid kertoilee sisaruksilleen keksimiään tarinoita. Yksi niistä päätyy julkaistavaksi paikalliseen sanomalehteen, ja päätoimittaja Blomberg (Henrik Rafaelssen) pyytää omaperäisen tytön lehden avustajaksi.

Keski-ikäinen Blomberg  on kuuden lapsen isä ja keskellä repivää avioeroprosessia. Astrid on vielä teinityttö. Blomberg tekee varovaisia aloitteita, joista Astrid on aluksi hämmentynyt. Mies sentään on naimisissa, esimiesasemassa ja vielä tuntee hyvin Astridin isän. Siitä huolimatta heidän välilleen kehkeytyy ensin syvä ystävyys, ja lopulta intiimi suhde, jossa Astrid kuvataan aloitteentekijänä.

Kuva: Nordisk Film

Astridin elämäkerran Astrid Lindgren – Tämä päivä, yksi elämä kirjoittaja Jens Andersen paljastaa, kuinka lastenkirjailija kärsi nuoruudessaan itsetunto- ja ulkonäköongelmista. On mahdollista, että Astrid testasi vetovoimaansa työpaikalla. Se ei kuitenkaan poista Blombergin vastuuta. Meidän maailmassamme Blomberg olisi hyvin lähellä pedofiilia. Elokuva kertoo myös järkyttävästi 1920-luvun suvaitsemattomuudesta. Nainen oli työelämässä täysin alisteisessa asemassa, ja yhteiskunta tuki voimakkaasti avioliittoinstituutiota. Sivusuhde oli mahdoton, ja sen seuraukset vielä kauheammat.

Astrid tulee raskaaksi Blombergille 18-vuotiaana. Blombergia uhkaa sosiaalinen skandaali ja mahdollinen tuomio aviorikoksesta. Astridin tunteet omistushaluista ja rajoittavaa Blombergia kohtaan ovat jo haalenneet. Astrid ei halua tulla pelastetuksi menemällä naimisiin Blombergin kanssa, saati alkaa äitipuoleksi tämän kuudelle lapselle. Elämäkerran perusteella pari on kuitenkin ilmeisesti mennyt kihloihin, mutta kihlaus on pidetty salassa avioero-oikeudenkäynnin takia. Status kihlalapsen synnyttämisestä oli silti tärkeää, sillä avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi oli oikeutettu isänperintöön ja sukunimeen, vaikka kihlaus purkautuisi.

Astridin on siis kätkettävä raskaus Blombergin toivosta. Blomberg valehtelee, ettei löydy sellaista synnytysklinikkaa tai -kotia, jossa ei olisi tunnistamisen vaaraa tai josta ei lähtisi tietoa viranomaiselle. Odotettavissa olisi vankilatuomio. Astrid uskoo Blombergin perusteluihin ja pelastaa hänet pakenemalla skandaalia Tukholmaan. Omat vanhemmat kääntävät selkänsä, ja Astrid jää täysin yksin. Lapsensa hän synnyttää Tanskassa, jossa ei siihen aikaan pidetty synnytysrekisteriä. Kastetodistukseenkin merkittiin vain salainen koodi.

Astrid ei pysty elättämään poikaansa yksin, ja tämä jää tanskalaiseen sijaiskotiin. Nuori äiti on varma, ettei erosta tule pitkä, mutta kestää peräti kolme vuotta ennen kuin hän tapaa poikansa uudelleen. Onneksi sijaiskoti on lämmin ja rakastava. Aviottomien lasten sijoittaminen oli aikoinaan kannattavaa bisnestä, jossa lapsia saatettiin jopa tappaa nälkään ja janoon. Astrid on kuvannut myöhemmin sijaisäiti Marie Stevensiä (Trind Dyrholm) upeimmaksi naiseksi, jonka oli elämässään tavannut.

Kuva: Nordisk Film

Juuri ja juuri sihteerinpalkallaan selvinnyt Astrid käy viikonloppuisin Tanskassa pientä Larsia katsomassa. Lapsen ja työelämän yhteensovittaminen on varmaankin ollut vieläkin stressaavampaa kuin elokuvassa. Elämäkerrassa kuvataan, kuinka Astrid sai jopa potkut poissaolon takia, kun myöhästyi Tanskan-matkan takia töistä.

Elokuvassa Blombergin valhe paljastuu Astridille. Miehen saama tuomio huorinteosta olikin vain sakko, ei vankilaa. Astridin raskauden ja äitiyden salailu on ehkä ollut osittain turhaa. Kumma kyllä, välit eivät menneet poikki, vaan pari oli jopa kirjeenvaihdossa. Astrid aloittaa uuden työpaikkaromanssin toimistopäällikkö Sture Lindgrenin kanssa, joka niin ikään on tahollaan naimisissa ja eroaa uuden suhteen takia. Astridista tulee 23-vuotiaana vihdoin rouva, ja hän palaa poikansa kanssa selkä suorana näyttäytymään Vimmerbyhyn.

Nuori Astrid -elokuva
Kuva: Nordisk Film

Ei siis ihme, että monet Astrid Lindgrenin rakastetut kirjat kertovat lapsista, jotka ovat jääneet ilman vanhempien turvaa: äiditön Peppi, orvot Leijonamielen veljekset, lastenkodista maantielle lähtevä Rasmus, niin ikään orvoksi jäänyt Mio. Kirjailija ottaa lapsen näkökulman, ja tekee tiliä oman menneisyytensä kanssa. Kaikkien maailman lasten onneksi.

Kuva: All over press

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *