Sydämeen sattuu, kun kuulen viisikymppisten ikätoverieni surevan, kuinka “parasta ennen” -päivämäärä on ohitettu. Moni kokee olevansa näkymätön, miesten tai naisten katseet tuntuvat suuntautuvan läpi tai ohi. Ne katseet, joita soisi saavansa. Arvostavat, ihailevat, hyväksyvät, intiimit ja sänkykamarikatseet. Aivan kuin (ja tämä kirjoitus koskee naisia) naisellisuus ja seksikkyys katoaisi, kun ikä alkaa viidelläkymmenellä. Viisikymppisenä olisi pysyttävä …
Moni nainen kärvistelee avioeron jälkeen talousvaikeuksissa. Arkimenoja ei voi enää jakaa, jos niitä koskaan jaettiinkaan oikeudenmukaisesti. Minulla on kokemusta siitä, kuinka vaimon tulot hupenevat ruokakauppaan, päivähoitomaksuihin, lasten vaatteisiin, polttoaineeseen, vakuutuksiin, yleisiin kodin hankintoihin pannuista ja kattiloista sisustukseen. Ja niihin pikkulaskuihin, joista kasvaa lopulta valtava kasa. Rehellisyyden nimissä mies usein maksaa suuria hankintoja, jotka ovat näkyvämpiä, …
Se vie kerta kaikkiaan jalat alta, vaikka on myöhässä kahvideitiltä. Vielä eilisen parransänki, huoleton t-paita ja vähän liian kireät farkut – no joo, se on tässä tapauksessa vain hyväksi. Myöhästyy, koska auto on tilapäisesti kaverilla lainassa / ärsyttävät lipuntarkastajat tulivat ratikkaan ja piti hypätä pois aiemmalla pysäkillä / kävi pelaamassa erän petankkia kavereiden kanssa ja …
Yksinäisen naisen juna matkaa Tanskasta Berliiniin, joka kituu helleaallon kourissa. Kaupungilla ei kannata kulkea ilman vesipulloa. Puistoissa on varjoisampaa ja hieman viileämpää. Istumapaikkaa on vaikea löytää, penkeillä nukkuu raskasta unta moni sellainen, joka näyttää elämässä kolhiintuneelta. Päänalusena on milloin muovikassi, milloin joku vaatekappale. Penkkien liepeillä käydään huumekauppaa, puistokäytävillä tulee vastaan ihmisiä sairaalloisen vauhdikkaina ja levottomasti …
Lempiväri: vihreä, Paras ystäväni: Päivi, Inhoan: poikia, Tykkään: Jacky-makupaloista, Ketä ihailen: opettaja Maija Viléniä, Paras lukemani kirja: Viisikko aarresaarella, Mikä minusta tulee isona: äiti Muistatko ystäväkirjat, joita täytettiin hartaasti lapsena? Löysin omani kaivellessani äitini kirjahyllyjä. Se ei ole sama kuin yllä kuvassa, kannet ovat repeytyneet. Viisitoista kymmenvuotiasta ystävääni oli kertonut siinä elämästään, suoraan, kaunistelematta. Miksi …
Jouduin siirtämään kauan suunniteltua pitkää matkaa Istanbuliin perhesyistä, mutta unelma elää ja toteutuu syksyllä. Sen sijaan kävin nopsasti Tukholmassa, joka Lontoon ja Firenzen ohella on lempikaupunkini. Jokaisella kaupungilla on ominaistuoksunsa, ja Tukholma tuoksuu mereltä. Matkustan sinne yleensä laivalla, sillä haluan kokea hitaan matkateon. Nyt nautin kevääseen heräävästä saaristosta ja lokkien huudosta laivan vanavedessä. Tukholma on …
Tamperelaisen vanhainkodin ikkunasta siintää Näsijärven jäinen selkä. Huurteiset koivut lepäävät tummenevassa iltapäivässä. Äiti ei enää näe niitä. Hänen katseensa on kääntynyt sisäänpäin, johonkin sellaiseen, jota en enää tavoita. Ehkä hän on pikkutyttönä isoäitini kanssa Turun torilla ostamassa suolalahnaa ja kukkia, ehkä leikkii Särkisalossa oman isoäitinsä pihamaalla sotaa paossa. Tai ehkä hän onkin tässä kanssani, muttei …
Tänään on kansainvälinen tyttöjen päivä. Me hyvinvointiyhteiskunnan tytöt olemme jo pitkällä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tiellä, mutta se on yhä kivinen ja perille on vielä matkaa. Niin kauan kuin puhutaan naislääkäreistä, naiskansanedustajista, nais-sitä ja nais-tätä, olemme osin samassa tilanteessa kuin meitä edeltäneet feministit. Sanonta “mies on ihmisen normi, nainen on sukupuoli” näyttää ikävä kyllä pätevän tässä …
Elämäni varrella on tarvittu ja tarvitaan yhä edelleen luottonaisia. Ammattilaisia, joiden kanssa on turvallista tehdä työtä, kysyä neuvoja, paljastaa salaisuuksia, nauraa ja itkeä. Joistakin luottonaisista on tullut myös ystäviä. Mitä nainen siis hakee? “A woman of a certain age” , kuten amerikkalaiset sanovat, on yksi idioottimaisimmista naisia koskevista määritelmistä koskaan. Se tarkoittaa menopaussiin siirtyviä tai …
“Aaltojen pärskeet ovat jäätäviä, ne kantautuvat tänne Tanskan pohjoisrannikolle Pohjanmereltä asti. Auton etulyhdyt valaisevat suoraan edessä piirtyvää aallonmurtajaa, joka hädin tuskin erottuu tihkusateessa. Kävelen niin pitkälle kuin pääsen ja tähyän kaukaisia rahtilaivojen valoja. Palaan hytisten vuokra-autooni, käynnistän moottorin ja lämmitän sisäilman aivan kuumaksi. Ripustan pyyhkeitä ikkunoihin, nyt olen turvassa omassa pesässäni.” Tämä ei ollut ensimmäinen …
