Mistä tunnistaa turistin Firenzessä? Juu, hänen nenänsä viistää puhelimen näyttöä silmät Google-kartassa, hän pitää kiinni laukustaan kouristuksenomaisesti – ja hän tilaa lattekahvin puolenpäivän jälkeen! Mamma mia, eipä nyt sotketa tähän maitoa. Espresso, ristretto tai doppio ovat ainoat oikeat iltapäivän kofeiinitarpeeseen. Macchiato tai macchiatone ehkä vielä käy. Kahvisanaston löydät tekstin lopusta. Kahvi on italialaiselle pyhä asia, …
Kirjoitan tätä Firenzen sydämessä Ponte Vecchion, vanhan sillan vieressä Arno-joen varrella. Ponte Vecchio on ainoa silta, joka selvisi toisen maailmansodan pommituksista. Sen yllä kulkee suljettu käytävä, jota pitkin Medicien kuuluisa kauppiassuku ja muut silmäätekevät pääsivät kaupungin puolelta toiselle tarvitsematta laskeutua rahvaan pariin. Mussolini määräsi sodan aikana vielä puhkomaan seinään ikkunoita, jotta vierailulla ollut Hitler voisi …
Aika ennen koronaa tuntuu kaukaiselta. Mutta tulee päivä, jolloin jälleen voi syödä käsintehtyä jäätelöä roomalaisella sivukujalla ja vaellella Toscanan kukkuloilla, viiniköynnösten ja oliivipuiden lomassa. Viime kesä oli täynnä auringonpaistetta. Suomalainen, Firenzessä asuva ystäväni Heidi, jonka toimista kirjoitan esimerkiksi blogiartikkelissa “Pehmeitä arvoja” ja minä seikkailimme milloin auttavasti kulkevalla autolla tai bussilla, milloin junalla ja milloin tuliterällä …
Saluti di Toscana! Kohotan viinilasin vasten valkeaksi kalkittua seinää. Viinin väri on syvän punainen ja se tuoksuu syysillalta. Maku leviää kielelle ja suun joka sopukkaan. Tältä maistuu Toscanan auringonpaiste. Ikkunasta näkyvät viinitila Fattoria di Fugnanon viljelmät kumpuilevat miltei silmänkantamattomiin. Kauimpana siintävät San Giminganon kylän viisitoista tornia, jotka tavoittelevat taivaita Unescon maailmaperintöluetteloon kuuluvassa vanhassa keskustassa, muurien …
