Se vie kerta kaikkiaan jalat alta, vaikka on myöhässä kahvideitiltä. Vielä eilisen parransänki, huoleton t-paita ja vähän liian kireät farkut – no joo, se on tässä tapauksessa vain hyväksi. Myöhästyy, koska auto on tilapäisesti kaverilla lainassa / ärsyttävät lipuntarkastajat tulivat ratikkaan ja piti hypätä pois aiemmalla pysäkillä / kävi pelaamassa erän petankkia kavereiden kanssa ja menetti ajantajun / oli juuri löytänyt halvan lennon Lontooseen netistä, eikä löytänyt millään luottokorttia – ”voisitko lainata 160 euroa nyt heti, maksan takaisin kuun lopussa?”
Jännämies on elävä legenda. Hän täyttää monta hulttiomaista kriteeriä, mutta saa suunnilleen aina anteeksi parisuhteessa, tai ainakin sen alussa.
Jos jännämiestä pitäisi kuvailla lyhyesti, lista olisi sittenkin pitkä. Hän on pääsääntöisesti naissankari, joka svaippailee Tinderiä niin, että silmiin sattuu. Jännämies tapailee useampaa naista samaan aikaan, kokeilee miten pitkälle tarinointi vie – ja häviää jäljettömiin selittelemättä. Hän pitää harvoin yhteyttä vanhempiinsa, jos ollenkaan. Mahdollisesti silloin, kun on eläkkeen maksupäivä. Hän voi olla myös päihteiden väärinkäyttäjä tai jopa rikollinen. Yhteistä kaikille on karisma, kyky selittää musta valkoiseksi, alfauroksen käytös, usein jatkuva rahapula ja täydellinen arvaamattomuus. Hän peruu tapaamisen viiden minuutin varoituksella tai ei vain saavu paikalle. Jännämies ei vastaa tekstiviesteihin tai puhelimeen – ja jättää sinut analysoimaan yökausiksi, oliko syy kirjoittamassasi viestissä? Pahimmillaan jännämies on väkivaltainen, psyykkinen ja/tai fyysinen moukari, jonka jäljiltä nainen jää rikkinäiseksi ja ihmettelee taas, oliko syy hänessä?
Kilttimies on hyvä ihminen, lahjoittaa rahaa Punaiselle Ristille ja Mannerheimin lastensuojeluliitolle. Hänellä ei ole ongelmia lapsuudenperheensä kanssa. Kilttimiehellä on sovelias koulutus, työpaikka on vakaa ja kohtuullisen hyvin palkattu. Hän pitää pienistä koirista ja lapsista. Kilttimies harrastaa sählyä vanhojen kavereiden kanssa. Hänellä saattaa olla vähän vatsakumpua. Kilttimies pitää kiinni aikatauluista, avaa ovet ja tarjoaa tuolit, maksaa illalliset, juttelee mukavasti niitä näitä ja pitää tunnelman lämpöisenä ja pehmoisena.
Kilttimiehen löytää kuitenkin usein nettipalstoilta ihmettelemästä, kuinka naiset eivät kiinnitä häneen mitään huomiota, aina saa jäädä yksin. Newsflash: Yksikään nainen ei ala suhteeseen epätoivoisen kanssa, vaikka kilttimies karauttaisi paikalle valkealla hevosella ja tarjoaisi kartanossaan samppanjaa timanttien kera. Kilttimies on hävinnyt jo ennen ykköspesää.
Ja miksi? No ensinnäkin, se epätoivon ilkeä haju. Nainen vaistoaa olevansa vain yleisesti joku nainen, tyttöystäväehdokas, vaimomatskua. Miehen yksinäisyyden karkottaja, ei yksilö, persoonallinen oma itsensä. Vaikka kilttimies taipuisi solmulle, sekin on paha. Moni nainen ei kestä miestä, joka sanoo joo ja aamen ja tehdään niin kuin tahdot, kulta. Tinder-nainen ilmoittaa valitettavan usein etsivänsä suhteesta ”haastetta”, eli suomeksi kilpailijaa ja riitelykumppania. Mutta oikeasti, kanssasisaret! Oikeasti?! Parisuhteen pohja lasketaan siis kilpailuvietille? Mihin jäi keskinäinen kunnioitus ja yhteen hiileen puhaltaminen?
Kilttimiehiä käy sääliksi, eikä sekään ole hyvä. Pattitilanne. Vaikuttaa siltä, että kymmenenkään kilttimiestä ei voi päihittää yhtä jännämiestä. Ainakaan aluksi.
Kelataan viisi vuotta eteenpäin. Jännämies ei ole vielä pystynyt päättämään, onko hän suhteessa vai ei. Hän häviää kuvioistasi ja vilahtaa välillä kaupungilla uusia ei-suhteita kainalossaan. Tultuaan muutaman kuukauden itsensäetsimismatkalta Thaimaasta hän lähettää pitkän hiljaisuuden jälkeen tekstiviestin ”Moi! Ootko kotona? Avaa ovi, oon tässä kadulla sun edessä.”. Hän ei ole löytänyt itseään, mutta kylläkin parisataa grammaa hyvää kannabista ja ehdottaa, että poltellaan vähän ennen sänkyyn menoa. Aamulla ovelle kolkuttaa poliisi, joka on äkännyt loput seitsemän kilon lastista.
Ja miksi, hyvä sisko, otat hänet takaisin? Mikään ei ole muuttunut. Vaalit edelleen haavekuvaasi ronskiotteisestä, mutta hellästä miehestä, joka saa sinut tuntemaan itsesi prinsessaksi. Mikään fakta ei näytä tepsivän. Mahdollisesti muutatte yhteen, avioidutte ja saatte pari lasta. Kaikki jännämiehet eivät toki ole rahattomia koko ikäänsä, päinvastoin. Tietty röyhkeys voi viedä verokalenterin kärkisijoille. Silloin kuitenkin saattaa tulla esiin kolmas ikävä juttu: taloudellinen väkivalta. Usein käy niin, että pienempituloinen vaimo hoitaa juoksevat kulut, ruuan, lasten vaatteet, sähkölaskut, päiväkotimaksut, sisustushankinnat, you name it. Jännämies ostaa auton, golfvarusteet, hifistelee musiikin ja polkupyörien kanssa, käy katsomassa Arsenalin peliä ”ihan vaan pitkä viikonloppu Lontoossa kavereiden kanssa.”
Mitä tekee yksin jäänyt kilttimies? Hän on ystäviensä kehotuksesta mennyt työväenopiston ranskantunneille (siellä tapaa taatusti naisia), kuntosalille (siellä tapaa aivan varmasti naisia) ja ruotsinlaivalle (siellä niitä naisia vasta tapaakin). Jännämiehen vaimo on laivalla sairaanhoitajaopiston kesätempauksessa. Hän on juonut muutaman Sinisen Enkelin liikaa ja horjahtaa kilttimiehen syliin. Kilttimies istuttaa naisen mukavalle sohvalle ja ryhtyy juttelemaan. Se on vähän vaikeaa, koska nainen ei enää pysty muodostamaan kokonaisia lauseita. Kilttimies onkii selville naisen hyttinumeron ja ohjaa hänet ritarillisesti sänkyyn. Aamulla he kohtaavat toisensa terminaalissa, nainen antaa häpeillen puhelinnumeronsa. Jos vaikka joskus käytäisi kahvilla tai jotain. Kilttimies soittaa illalla ja kysyy, onko nainen päässyt turvallisesti kotiin. Nainen tallentaa miehen numeron.
Kaksi- ja nelivuotiaat kiukuttelevat takapenkillä. Nainen kurvaa kerrostalon pihaan ja alkaa purkaa muuttolaatikoita. Jännämies kiukuttelee puhelimessa, haluaa farmariautonsa takaisin ex-vaimolta ja heti. Nainen soittaa kilttimiehelle, joka vastaa: ”Hei, kiva kuulla sinusta. Mulla on nyt vähän kiire, ollaan vaimon ja lasten kanssa menossa mökille. Mukavaa syksyn jatkoa!”
Tunnustan. Haluaisin olla se vaimo, jonka kanssa kilttimies on matkalla mökille. Haluaisin vaniljaelämää, vaniljaseksiä ja vaniljaharrastuksia. Olen jo syönyt riittävästi chiliä. Elämässäni on ollut jännämiehiä enemmän kuin tarpeeksi. Olen ollut niin psyykkisen kuin taloudellisen väkivallan uhri. En ole vieläkään selvinnyt niistä haavoista. Niin ikään arvaamattomuus voi murtaa turvallisuuden tunteen. Mutta ehkä tapaan vielä sen kilttimiehen, jonka kanssa ei tarvitse olla varpaillaan?
