“Sinä olet asiakaspalvelija ja minä asiakas. Jos tämä mekon vaihto ei sinusta käy, haluan keskustella esimiehesi kanssa.” Karen (engl.) on ostanut mekon ja irrottanut laput, joita ei löydy, ei myöskään kuittia. Hän kokee kuitenkin oikeudekseen vaihtaa mekon toiseen, eikä kuuntele myyjän perusteluja. Toinen Karen syö ravintolassa melkein koko annoksen, mutta kutsuu sitten tarjoilijan, käskee viemään pahan annoksen takaisin keittiöön ja vaatii, ettei hänen tarvitse maksaa. Karen menettää usein totaalisesti hermonsa ja voi alkaa huutaa, jos ei saa tahtoaan läpi.
Omat lapseni, nyt jo täysi-ikäiset, tutustuttivat minut Karenin maailmaan pizzeriassa, jossa valitin palaneesta pohjasta (ennen kuin söin sen, antakaa armoa). Lasten mielestä pizza oli about ok. “Äiti, älä ole noin Karen”, tokaisi nuorin, 20-vuotias tyttäreni. Että kuka?
Karen ei ole kuulemma nimi, vaan nimitys. Ei yksi ihminen, vaan ihmistyyppi, joka löytyy kaikista hyvinvointiyhteiskunnista. Karen on etuoikeutettu, alun perin amerikkalaiseen yhteiskuntaan liitetty valkoihoinen, koulutettu ja hyvin toimeentuleva keski-ikäinen nainen. Sittemmin Karen on levittäytynyt kaikkialle maailmaan. Säännöt – varsinkin käytössäännöt- koskevat Karenia vain silloin, kun se hänelle sopii. Hän vähättelee asiakastyötä tai tehdastyötä tekeviä. Karen on mielestään oikeutettu aina parempaan kuin muut. Ikävimpiin puoliin kuuluu piilotettu rasismi. Hän on mestari tekemään valituksia, erityisesti ei-valkoisista ihmisistä. Karen tahtoo puhua esimiesasemassa oleville kaupassa, ravintolassa, kahvilassa, museon lippuluukulla, ojentaa koululaisia bussissa ja vaatia opettajaa antamaan lisähuomiota Karenin lapselle, oikeastaan tekemään tälle oman lukujärjestyksen Karenin perheen aikataulujen mukaan. Maailma kerta kaikkiaan pyörii hänen ympärillään – miten muuten voisi olla? Hänellä on merkkilaukku ja klassinen vaatemaku. Hänen mukaansa on nimetty jopa leikkaus- ja kampaustyyli. Tässä Karen-kampauksia:
https://www.curlcentric.com/what-is-a-karen-haircut/
Karenin mielestä myös rokotukset ovat turhia, hän tietää paremmin. Viimeisin parin vuoden aikana Karenilla on myös bestis : Koronavirus-Karen. Hän on se, joka pandemia-aikana on kieltäytynyt pitämästä maskia, ei ole välittänyt karanteenista ja ylipäätään on ollut sitä mieltä. että koko pandemia on ylimainostettua.
Kun Karenista on tullut yhä laajemmalle levinnyt meemi, sitä on joissakin piireissä alettu pitää myös seksistisenä ja ikärasistisena. On hyvä tietää, mille nauraa tai mistä pahoittaa mielensä. Mutta mistä ihmeestä tämä Karen oikein ilmestyi? Tässä eräs tilanne:
https://www.vox.com/2020/2/5/21079162/karen-name-insult-meme-manager
Ihan oikeaa syntymäaikaa ja -paikkaa ei tiedetä, mutta ns. people of color, eli ei-valkoihoiset, erityisesti afroamerikkalaiset alkoivat videoida tilanteita, jotka ovat rasistisesti värittyneitä. Yksi laajalle levinnyt on video, jossa valkoinen nainen kutsuu poliisin, kun kahdeksanvuotias musta tyttö myy pullovettä ilman virallista lupaa oman kotinsa edessä. Yhdessä videossa valkoinen nainen taas kutsuu niin ikään poliisin, kun musta perhe grillaa, ja kolmas kertoo tilanteesta, jossa golfkärryssä istuva nainen soittaa hätänumeroon nähtyään jalkapallokatsomossa mustan miehen. Tässä BBC:n juttu vettä myyvän tytön kohtaamasta Karenista. Ennen Karen-yleisnimeä tällaisilla naisilla oli useita lempinimiä, tässä Permit-Patty.
https://www.bbc.com/news/newsbeat-44601668
Lukuisista videoista alkoi tulla todellisia meemejä nelisen vuotta sitten, ja näiden naisten etunimiryppäästä seuloitui vihdoin suosituin nimi: Karen. Nimestä tuli lisäksi kokonaisen hiustyylin synonyymi. Karenilla on myös aviomies. St Louisin kaupungissa muutama vuosi sitten eräs varakas pariskunta tarttui kännykän kuviin, kun he osoittivat aseella mielenosoittajia, jotka kulkivat heidän kotinsa ohi. Miestä alettiin kutsua nimellä Ken, joka on siis Karenin täydellinen maskuliiniversio. Tässä yhdysvaltalainen senaattori Ted Cruz vetää herneen syvälle nenään lentokentällä myöhästyttyään lennolta. Täydellinen Ken-hetki.
Karen ei aina ole väärässä. Asiakkaalla on oikeus olettaa saavansa hyvää palvelua ja tuotteita, jotka vastaavat tarkoitustaan. Mutta tapa, jolla Karen vaatii, ei kestä päivänvaloa. Mietin Karenina elämistä. Se olisi varmasti kuluttavaa: pitäisi olla koko ajan varuillaan, hälytystilassa – entä jos joku ei osaakaan olla ja elää juuri minun standardieni mukaan? Sehän on vaarallista ja järkyttää yhteiskunnan tasapainoa, sen yhteiskunnan, jossa minä ja kaltaiseni elävät. Karenin pitää siis kyykyttää niitä muita, jotta tietävät paikkansa.
Tätä nykyä tarkistan mahdollisuuksien mukaan eri tilanteissa sekä itseltäni että lapsiltani, kuinka paljon Karenia minussa on. Toivottavasti saan pitää oman nimeni.
