Matkakuume nousee

Nyt on vaikea saada unta, sillä Yksinäisen naisen juna odottaa jo kahdeksan yön päästä! Mietin täällä kuumeisesti, mitä pitää pakata mukaan ja mihin tavarat kannattaa tunkea? Tärkein varusteeni on Mika Waltarin kirja Yksinäisen miehen juna, jotta voin peilata omia kokemuksiani hänen kokemiinsa seikkailuihin. Toiseksi tärkein on kunnon puhelin. Tarvitsen uuden läppärin matkalle. Tämä, jolla kirjoitan, on liian painava. Aamupäivän pyörin kaikissa mahdollisissa liikkeissä ja kyselin tarjouksia. Kyllä tästä vielä selvitään.

Sain muutaman hyvän vinkin kokeneelta interreilaajalta: rinkka ei olekaan paras toveri. Hänen mukaansa pieni, vedettävä matkalaukku on kätevämpi. Lisäksi tavallinen reppu. Kokeilen molempia vielä tällä viikolla. Rinkka olisi perinteinen ratkaisu, mutta ymmärrän, että selkä ja jalat kärsivät aivan varmasti. Tämä viisikymppinen tätsy saattaisi pärjätä paremmin matkalaukun kanssa. Ihan lentolaukun kokoinen riittää, sillä sain toiseltakin kokeneelta hyvän neuvon: pakkaa ja ota sitten puolet pois. Vaikuttaa hurjalta, sillä olen reissulla peräti pari kuukautta. Sitten tajusin, että melkein kaikissa hostelleissa on pesukone ja kuivuri. Kolmas hyvä vihje on ottaa mukaan silkkilakanapussi, jonka sisään voi kömpiä kaikissa paikoissa. Se menee pieneen kokoon ja on hygieeninen. Ja pyyhkeeksi suositellaan vauvan harsovaippoja, sillä ne vetävät hyvin kosteutta ja kuivuvat pian. Ai niin, hyvä tyyny junamatkoja varten – mutta mihin minä sen tungen? Onko sinulla lisää ideoita?

Entäs sitten ne vaatteet? Tulen Pohjolan kylmästä keväästä lämpimään etelän kesään. Farkut? Pellavahousut? Lenkkarit? Mietin myös, otanko ylipäätään meikkipussia. Ja ovatko kasvopyyhkeet paras keksintö, jos vettä ei ole? Olen lisäksi Istanbulissa toisessa kulttuurissa, jonka pyhillä paikoilla ei ole soveliasta kulkea shortseissa ja pikkuisessa topissa, mitä puen?

Olimme eilen syömässä ystävälläni pääsiäisateriaa. Mukana oli naapurissamme asuva ukrainalaisperhe, äiti ja kaksi poikaa, 15- ja 8-vuotiaat. Perhe oli ajanut sotaa pakoon Kiovasta pienellä, kovia kokeneella pakettiautolla. Matka kesti 10 päivää. Nyt he pystyvät jo nukkumaan ja elämä on rauhoittunut. He ovat saaneet yhteyden myös isään, joka taistelee Kiovan lähellä.

Oli ihana saada lapset hymyilemään. Lopulta nauroimmekin ääneen, kun opettelimme ääntämään ukrainaa ja suomea. Ja tuli ilmi, että äiti Svetlana oli käynyt miehensä kanssa pari vuotta sitten lomalla Istanbulissa. Hän näytti henkeäsalpaavia kuvia kaupungista ja sanoi, että menisi takaisin koska vain. Miten ihanaa, että näin päämääräni kauneuden jo Svetlanan kuvista!

Tulethan mukaani VIP-lipulla! Haluan tarjota sinulle parhaan mahdollisen elämyksen Yksinäisen naisen junan seisakkeilla ja myös junassa! VIP-lipulla saat monta kertaa päivässä live-lähetyksiä ja näet kanssani saman kuin itsekin näen. VIP-lipun omistaja pääsee suljettuun facebook-ryhmään, jossa nämä kaikki elämykset odottavat. Voit ostaa lipun blogini verkkokaupasta. Klikkaa vain etusivulta itsesi mukaan! Lippu maksaa 25e ja koska olen matkassa pari kuukautta, päivähinnaksi muodostuu vain alle 40 senttiä.

Odotan innolla vinkkejänne ja alan koepakata… näytän huomenna, miten sujuu.

Heippa huomiseen!

Päivi