Yhden naisen naistenlehti
You Are Reading
Firenze, amore mio
0
Matka

Firenze, amore mio

brown and white concrete building under white clouds

Kuva: Heidi Niemi

Joka kaupungilla on oma, erityinen tuoksunsa. Täällä, Toscanan sydämessä, Firenze tuoksuu vanhojen talojen putoilevalta rappaukselta, kiukkuisen vahvalta kahvilta, Dolce&Gabbanan viimeisimmältä parfyymilta ja Arno-joen mudanvihreältä vedeltä.

Kaupunkia vartioi Duomon, valtaisan Santa Maria del Fioren katedraalin kupoli. Tavanomainen turistilauma ei tänäkään vuonna vello aukiolla, mutta ne harvat Firenzeen uskaltautuneet turisti ovat tyypillisesti taittaa niskansa ihaillessaan kupolin siluettia talvenkirkasta taivasta vasten.

Kolme vuotta Firenzessä asunut suomalainen ystäväni Heidi käskee minua niksauttamaan niskani paikoilleen ja ohjaa yhteen piazzan monista kahviloista. On aamupäivä, ja jykevien kahvikoneiden sihinä suorastaan vaatii istahtamaan hetkeksi ja nauttimaan cappuccino – tai vaikkapa aitofirenzeläinen macchiatone, jossa espresso lungon (“pitkän espresson”) pinnalle on taiteiltu todella reippaasti maitovaahtoa. Se tarjoillaan isosta kupista. Macchiatone on oikeastaan siis macchiaton ja cappuccinon välimuoto. Maitokahvia ei muuten juoda lounasajan jälkeen. Jos sellaisen tilaa, on todellakin turisti. Iltapäivästä alkaen on siemaistava parilla kulauksella espresso, joka täräyttää aivot taas käyntiin lounassumun jälkeen.

Kuva: Heidi Niemi

Lepuutan silmiäni ohikulkijoissa. Kunpa itsekin tavoittaisin tuon huolettoman tyylikkyyden! Kaikkien suurten huippuluokan muotitalojen myymälät ovat osa kaupunkikuvaa. Ja vaikka firenzeläisen yllä olisi Guccin, Pradan tai Dolce&Gabbanan uusinta uutta, kyseessä ei ole jatkuva tietoinen muotinäytös, vaan osa persoonallisuutta. Asuun voi näköjään hyvin yhdistellä halpaketjujen tuotteita, kunhan kokonaisuus toimii. Mutta mikä ihme pitää nämä naiset niin hoikkina? Olen itse L-kokoa. Pelastukseni löytyy upeista kashmir-neuleita myyvistä liikkeistä, joita on joka korttelissa. Aito kashmir tuntuu siltä, kuin pukisi ylleen pehmeää pilveä.

Tyyli ja design: Heidi Niemi

Kaupungin lähellä sijaitseva Praton alue on maailman hienoimpien lankojen keskus. Siellä kehrätään muun muassa niin kashmir-vuohesta kuin alpakastakin keritty villa sekä teollisuuden että käsityöläisten tarpeiksi. Ystäväni Heidi on opettanut minulle, koulun käsityötunneista traumatisoituneelle, neulontaa kivalla tavalla. Nyt olen jo päässyt kokonaisen villapaidan tasolle. Neuledesigner Heidin neulekoulu löytyy muuten myös netistä sivustolta www.knitwithheidi.fi. Tällä hetkellä siellä taitaa olla jo odotuslista! Videoissa näkyy joka ikinen vaihe aivan alkeista ensimmäisten neuletöiden päättelyyn. On ihanaa nauttia kättensä jäljistä. Istumme myöhään iltapäivään sohvalla neulomassa ja sulattelemme lounasta.

Ruoka on muuten italialaisille vakava asia ja suuren intohimon kohde. Lounasta ei hotkita työpöydän kulmalla tai varttitunnissa lähimmässä ruokalassa. Siihen kulutetaan kaikessa rauhassa pari tuntia, ja lounasaikaan pienemmät liikkeet sulkevat ovensa. Ja eipä aikaakaan, kun on jo aperitiivin vuoro – ja sitten tietenkin päivän tärkein ateria cena eli illallinen. Kerron lisää ruokakulttuurista vielä erillisessä artikkelissa ja vinkkaan parhaista ravintoloista.

Aperitivi Kuva: Heidi Niemi

Illalla kaupungin tuoksu syvenee. Ihmiset parveilevat baarien ja ravintoloiden edustoilla prosecco-lasiensa kanssa, kuplat poksahtelevat ilmaan levittäen auringonpaisteisia kesämuistoja. Ilma viilenee, paikalliset kietovat kaulaansa paksut huivit ja hytisevät muutaman asteen lämmössä. Kevät on kuitenkin tulossa aivan nurkan takana.

Tällä erää buonasera, tavataan taas pian!

Päivi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.