Mistä tunnistaa turistin Firenzessä? Juu, hänen nenänsä viistää puhelimen näyttöä silmät Google-kartassa, hän pitää kiinni laukustaan kouristuksenomaisesti – ja hän tilaa lattekahvin puolenpäivän jälkeen! Mamma mia, eipä nyt sotketa tähän maitoa. Espresso, ristretto tai doppio ovat ainoat oikeat iltapäivän kofeiinitarpeeseen. Macchiato tai macchiatone ehkä vielä käy. Kahvisanaston löydät tekstin lopusta.
Kahvi on italialaiselle pyhä asia, kuten jäätelö, oliiviöljy, viini ja ruoka. Laatuja on vaikka kuinka, samoin erilaisia keittimiä pienistä mutteripannuista järkälemäisiin sihisijöihin. Korttelikahvilassa istutaan puhumassa kiihkeästi politiikkaa, tapaamassa ystäviä muuten vain, nauttimassa aamupalaksi kahvi ja makea leivonnainen. Kyllä, italialaisten aamu ei ala puurolla ja meetvurstileivällä. Itse en lähtisi päivän töihin seitsemän-kahdeksan aikaan vain suklaacroissant vatsassani. Seuraavaa ruokaa, lounasta, saa odottaa tuntikausia. Pöydän ääreen istutaan vasta kello yhden maissa ja iltaruokahan syödään kymmenen aikohin.
Lounaan jälkeen siis ei maitokahvia, yleensä ei edes kello yhdentoista jälkeen. Kukaan ei oikein osaa selittää, miksi. Ruuansulatuksesta puhutaan, mutta enpä ole vielä nähnyt tieteellistä tutkimusta siitä, tuhoutuvatko hyvät bakteerit vatsassa. Joka tapauksessa jos tilaat “un caffè”, se on poikkeuksetta espresso, joka huitaistaan kurkkuun parissa kulauksessa, usein seisten kahvilan tiskin ääressä. Siinä vaiheessa kahvi on iltapäivän polttoainetta ja myöhemmin illallisen jälkeen se sulkee aterian. Ehkä vielä tujaus grappaa…
Kotikäytössäni on Nespresso -kone, joka palvelee nätisti. Maidonvaahdotinta käytän muidenkin juomien valmistuksessa. Käytetyt kahvikapselit voi viedä metallikeräykseen tai liikkeeseen. Itse olen sen verran vanhan koulun kierrätysihminen, että tyhjennän ensin kapselin kahvinpurut biojätteisiin. En tiedä, tarvitsisiko sitä tehdä, mutta teenpä silti. Pientä piperryshommaa, mutta siihen voi asennoitua meditaatiohetkenä.
Ja ystäväni, Firenzessä vakituisesti asuva Heidi on oppinut tämänkin: Hyvän italialaisen miehen tunnistaa siitä, että hän tuo naiselleen kahvin sänkyyn. Peukku!
Pikku sanasto kahvista:
Espresso on hyvin tumma ja vahva kahvi, joka tarjoillaan pikkuisesta kupista,
Caffè Lungo on isompi kuin espresso, vähän laimeampi tapaus, jossa on enemmän vettä.
Caffè macchiato on espresso-kahvi, johon lisätään pikkuisen maitovaahtoa. Sen voi juoda myös kylmän maidon kera. Maito tarjoillaan pienessä kannussa. Silloin juoman nimi on macchiato freddo.
Caffè doppio on yksinkertaisesti tuplaespresso.
Caffè ristretto on pienempi kuin espresso, ja niin vahvaa, että joko lähtee taju tai mopo käsistä, eikä nukuta kahteen päivään. Ristrettossa käytetään yhtä paljon kahvia kuin espressossa, mutta vettä on vähemmän.
Cappuccino tehdään espressoon, ja päälle valutetaan maitovaahtoa. Nimenomaan vaahtoa.
Latte macchiaton pohjana taas on hieman vaahdotettu maito, jonka päälle valutetaan yksi espresso-annos. Maitovaahto nousee pinnalle hyvin ohueksi kerrokseksi. Macchiatone on firenzeläinen erikoisuus, joka tarjoillaan isommasta kupista, mutta on periaatteessa sama kuin macchiato. Kun tilaat snobbaillen Firenzen tyyliin macchiatonen jossain toisessa osassa Italiaa, tarjolija hämmentyy: ei sellaista olekaan!
Caffè corretto tarkoittaa terästettyä espresso-kahvia, johon on sekoitettu grappaa tai sambucaa. Alkoholin voi pyytää myös erikseen. Correttoa nautitaan yleensä vain illallisen jälkeen.
Caffè americano on espresso-kahvia, jossa on noin puolet kuumaa vettä. Italialaisten mielestä useimmiten americano on pelkkää litkua.
Suomalainen suodatinkahvi Älä unta näe. Olen bongannut yhden ainoan suodatinpaikan Firenzen sadoista kahviloista. Tuo mukanasi oma kahvinkeitin ja kahvit, jos ihan välttämättä haluat. Mutta italialainen on parempaa. Sanokaa vain maanpetturiksi.
Ruokakulttuurista myöhemmin toisen blogikirjoituksen yhteydessä.
Kiva kun luit!
Päivi
