Hyvinvointi, Matka

Nälkä!

Kello lähenee iltakahdeksaaa. On aika pukea jalkaan korot, sipaista huulipunaa ja suunnata vakiopaikkaan siemaisemaan lasi proseccoa, klassista Aperol Spritziä tai muuta drinkkiä. Eikä pidä unohtaa kasvosuojusta, muuten ei ole sisään mitään asiaa! Pienissä baareissa drinkki tilataan kassalta, maksetaan ja poistutaan kadulle, riisutaan kasvosuojus ja nautitaan juoma. Monet ravintolat ja baarit ovatkin siirtyneet ulkotarjoiluun, pöydät ja tuolit on kannettu jalkakäytäville ja kaduille. Täällä Firenzen vanhassa kaupungissa ei iltaisin juuri ole liikennettä, ja kadutkin ovat oikeastaan vain kapeita kujia, joille mahtuu yksi auto kerrallaan.

Kuva: Heidi Niemi www.knitwithheidi.com

Aperitiivi kuuluu italialaiseen ruokakulttuuriin. Tavataan ystäviä ennen illallista, joka kulkee täällä nimellä cena. Jutellaan päivän tapahtumista, kiistellään politiikasta (hanki kuulosuojaimet), puhutaan ruuasta. Aperitiivin tarkoitus on herätellä ruokahalua, ei tulla humalaan. Sen yhteydessä tuodaan myös pientä naposteltavaa, pähkinöitä, oliiveja, pari palaa leipää koristeltuna ilmakuivatulla kinkulla tai tomaatilla.

Todellakin, puhutaan ruuasta. Ruoka on italialaisille kuin uskonto. Jos ei syödä ja puhuta siitä, aterioiden välillä suunnitellaan seuraavaa ruokaa ja puhutaan siitä. Se on myös kokemukseni mukaan yleisin puheenaihe miesten välisissä keskusteluissa. Ystäväni Silvio ei luota pohjoismaisten daamien ruuanlaittoon pätkän vertaa. Kun Silvio tulee vierailulle tyttöystävänsä Heidin luo, hän keittää itse pastansa. Käskin pojan painua Suomeen ja valmistaa kalaa, vaikka uunihaukea. Siinä sitä vasta mitattaisiin kokkaustaidot! Kalaa ei täällä juuri näy ruokalistalla. Pastaa kyllä miljoonalla eri tavalla valmistettuna. Pikku vinkki: kalaa ja maitotuotteita ei Italiassa saa sekoittaa. Meidän kalakulttuurimme sai Silvion pyörittelemään silmiään. Ystävättäreni Heidi ja minä saimme aikaan maaottelun kertomalla, kuinka kalasoppaa keitetään. Italiassa ei koskaan yhdistetä kalaa ja maitotuotteita, joten meidän maitopohjainen kalakeittomme aiheuttaa suorastaan vatsaväänteitä. Mutta kinastelussa Suomi voitti 6-0. Tavataan piazzalla!

Aperitiivien jälkeen siirrytään usein aivan toiseen paikkaan illalliselle. Taas maski kasvoille, ja se riisutaan vasta pöydässä. Sitten alkaa harras lukuhetki menyyn parissa. Ruokia vertaillaan, niistä kysellään loputtomasti tarjoilijalta, kerrotaan ruokamuistoja. Vihdoin viimein päädytään jonkinlaiseen tilaukseen. Viini auttaa odottamaan. Viinin valinta on sekin oma taiteenlajinsa, ja auta armias, jos et anna italialaisen isännän tehdä valintaa.

Ensin maistetaan antipasti, pieniä eturuokia. Esimerkiksi prociutto-kinkkua ja melonia, kalaa tai tomaatti-mozzarella-basilikasalaattia. Vaihtoehtoja on kymmeniä.

Sushi- tyyppinen antipasto Kuva: Heidi NIemi

Yleensä, tavallisena iltana syödään vain yksi ruokalaji antipastin jälkeen. Mutta silloin, kun juhlitaan, istutaan pöydässä tuntikausia. Pitkän kaavan mukaan syödessä ateriaan kuuluu tässä välissä pieni pasta-annos tai muu pieni ruoka. Ne löytyvät menyystä otsikolla primi piatti. Jos tilaat spagettia, älä kieritä sitä italialaisessa ravintolassa lusikan päällä tai leikkaa veitsellä pienemmiksi paloiksi. Spagetti kieritetään vain ja ainoastaan haarukalla. Ja muista jättää vatsaan tilaa seuraavalle ruokalajille, tämä ei vielä suinkaan lopu tähän.

Frutti di mare Kuva: Heidi Niemi

Secondi piatti, pääruuat, ovat proteiinia: punaista lihaa, kanaa tai kalaa. Sen lisäksi menyyssä on lista, jonka otsikko on contorni eli lisukkeet. Voit valita erilaisia perunoita, riisiä, parsaa, mitä milloinkin.

Pizzzakin on hyvää, mutta ei ehkä enää kovin myöhäisellä illallisella. Pizzaa on ruokataiteen sääntöjen mukaan tarjolla puoli seitsemän ja kymmenen välillä. Pizzan kanssa ei pidä tilata salaattia. Voit tilata antipasto-annoksen ja jälkiruuan, mutta salaatti syödään vaikka lounaalla. Ja kerrankin mukava sääntö: syö pizzasiivut käsin kaikessa rauhassa!

Ruokaillessa on tapana analysoida paitsi makua, myös valmistustapaa, annoksen historiaa ja verrata oman rakkaan mamman kokkauksiin. Jos ruoka on hyvää, sitä kehutaan ylenpalttisesti – ja aletaan suunnitella seuraavan päivän lounasta.

Jälkiruoka eli dolce syödään ennen kahvia. Suosittelen maistamaan jumalaisia mascarpone- tai ricottajuustopohjaisia herkkuja. Ne eivät ole liian makeita ja ovat usein kuorrutettuja marjoilla.

Ja sitten un caffè. Se on espressokupillinen, jonka voi kulauttaa vaikka kerralla.

Vihoviimeiseksi tarjoilija tuo eteesi lasillisen limoncelloa tai grappaa auttamaan ruuansulatuksessa. Se on viimeinen niitti, jonka jälkeen alkaa kaivata taksia ja omaa sänkyä. Huomenna on uusi päivä ja uudet sapuskat. Mitä syötäisiin?

Kuva: Heidi Niemi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *