Talvimuistoja juhannusviikolla, ideoita koronakesään – ja kohtahan on taas syksy ja pian joulukin! (hyvin suomalainen ajatuskulku ;))
Lanka kulkee sormien lomassa kuin lämmin pikku puro. Istun ystävättäreni Heidin sohvalla Firenzen keskustassa, Italian talvi on kylmä ja Arno-joelta nousee kosteus, joka tuntuu selkäpiissä. Olen tehnyt sohvaan pesän, seurana kaksi kissaa, jotka seuraavat langan liikkeitä silmä tarkkana. Ystäväni, suomalainen Firenzessä asuva Heidi keittää teetä.
Matkaan mielessäni vuosikymmenten taa mummin luo. Lapsena minulla ja sisarillani oli aina mummin neulomat sukat, villatakit, lapaset ja myssyt. Oli jännittävää katsoa, kuinka lanka muuttui taitavissa käsissä kuvioiksi ja muotoutui pikku hiljaa vaatteeksi. Se oli kuin taikaa. Kouluaika oli kärsimystä, en millään tahtonut oppia kantapään tekemistä ja opettaja moitti laiskuudesta. Vasta viisikymppisenä olen päässyt irti epåonnistumisen pelosta ja kysynyt neuvoja pikkusiskoltani, joka on ilmeisesti ainoana perinyt mummin huippuunsa hiotun taidon. Nyt vierelläni on Heidi, joka osaa neuvoa kärsivällisesti ja huumorintajuisesti.
Myssy valmistuu pikku hiljaa. Lanka on täyttä kashmiria, pehmeää ja ylellistä. Eikä kutita. Täällä Italiassa ei juuri villakäsitöitä harrasteta, toki erilaiset korkealaatuiset villat kuuluvat italialaiseen muotiin, mutta neuleet ovat yleensä teollisesti kudottuja. Meidän vahvoja sukkalankojamme ei edes saapasmaassa nähdä.
Kashmir-lankojen takana on ikiaikaista taitoa. Villa keritään Kashmirin alueella Intian ja Pakistanin rajalla Himalajan vuoriston kupeessa laiduntavista vuohista. Niiden pehmeä alusvilla on kaikkein hienointa. Villapaitaan tarvitaan jo kahdesta neljään vuohen villa. Kerrotaan, että 1500-luvulta aina 1900-luvun alkuun asti Iranin ja Intian hallitsijat kayttivät kashmir-viittoja poliittisissa ja uskonnollisissa tilaisuuksissa.
Nykyään kashmir on yhä haluttua materiaalia. Lanka on pilvenpehmeää, silti kestävää. Se käyttäytyy hieman kuin silkki, ei ole liian kuuma lämmössä, ja vuorostaan lämmittää ihanasti kylmässä säässä. Ystäväni Heidi Niemi on mestarineuloja, ja hänen ohjeistaan löytyy aina jotakin uutta, modernia ja naisellista neulottavaa. Kurkkaapa www.knitwithheidi.com, niin huomaat, mitä tarkoitan.
Neulominen, yleensäkin käsityöt ovat luksusta. Ihmisen kädet on suunniteltu tekemään asioita, neulominen harjaannuttaa aivoja, aika katoaa flow-tilaan, liityn ikiaikaiseen käsin työtä tekevien naisten ketjuun. Menneet sukupolvet ovat antaneet meille lahjan, vanhat hyvät mallit ja tekotavat. Nykyiset suunnittelijat lisäävät kirjoon modernin silauksen ja uudenlaiset naiselliset muodot. Onneksi yhä useampi käyttää vain eettisesti tuotettuja luomulankoja.
Päättelen myssyn , kuron viimeiset silmukat yhteen ja melkein halkean ylpeydestä. Minähän osasin tämän! Heidi keittää cappucinoa ja tarjoilee suklaata. Sen olen ansainnut. Myssy on tarkoitettu siskolleni, Heidi saa toimia mallina.
