Mielenterveys

Hiljaiset ja unohdetut

ITSEMURHAT LISÄÄNTYNEET KORONA-AIKANA

Puhelin soi myöhään lauantai-iltana. En tunne soittajaa. Naisääni sanoo lukeneensa kirjani Keinulaudalla ja soittavansa pyytääkseen apua. Myös hän kärsii kaksisuuuntaisesta mielialahäiriöstä. Hän on koonnut olohuoneen pöydälle kaikki kotoa löytyvät lääkkeet ja viinipullon. Kotoa todella löytyy tavaraa, sillä soittaja on ammatiltaan lääkäri. Tämä soitto on viimeinen avunpyyntö.

Ongin viimein pitkän keskustelun jälkeen hänen nimensä ja osoitteensa ja otan taksin. Saan hänet sisään autoon ja suuntaamme psykiatriseen päivystykseen. Sairaanhoitaja kyselee, nainen vastailee hitaasti ja harkitusti, käyttää viimeiset voimansa vaikuttaakseen normaalimmalta kuin on. Vaikka hän ilmoittaa itsetuhoisuudestaan, ensiarviota tekevä hoitaja sanoo että mahdollinen potilas on liian hyvässä kunnossa saadakseen tavata päivystävän psykiatrin. Onhan potilas itsekin lääkäri, ja hänellähän on tukihenkilökin. Voitte mennä kotiin nukkumaan yön yli, huomenna olisi päivystysaika klo 12, hän kehottaa.

-Tuo ei ymmärrä, että minua ei enää ole huomenna klo 12, apua tarvitseva kuiskaa minulle. Raivostun ja ääneni tiukkenee.

-Tehdäänkö sitten niin, että minä vien hänet kotiin, hän tekee itsemurhan ja tuon sitten ruumiin tänne päivystykseen huomenna keskipäivällä? En suostu ottamaan vastuulleni hänen henkeään. Se on teidän tehtävänne, sanon.

-No hyvä on sitten, hoitaja huokaisee. Odotamme kaksi tuntia, ennen kuin psykiatri vapautuu. Pakotan psykiatrin ottamaan lääkäripotilaan osastolle.

Korona-pandemian aikana suomalaisten itsemurhat ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lisääntyneet peräti 15%. Poliisihallituksen keräämän kuolemansyyntutkinatilaston mukaan epäiltyjä itsemurhia on tapahtunut tänä keväänä kahdessa kuukaudessa 129. Lisäystä on 16 viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Itsemurhayrityksiä ei ole laskettu. Suurin lisäys tilastoissa näkyy Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Silti kaupunkien ja kuntien päättäjät sekä terveydenhoito eivät ole reagoineet asiaan millään tasolla.

Mielenterveyden häiriöistä kärsivät on jätetty oman onnensa nojaan. He eivät saa tarvitsemaansa hoitoa, tai heidät kirjataan ulospäivystyspoliklinikoilta kesken hoidon, jopa ilmoittamatta asiaa potilaalle. Ainoa mahdollisuus on tarkistaa hoidon tilanne netin kautta kanta.fi -sivustolla. Kaikki mielenterveyskuntoutujat eivät osaa tai pysty siihen tilansa tähden.

Sairaalat eivät ota sisään edes itsetuhoisia asiakkaita. Ne myös kirjaavat ihmisiä ulos, vaikka takana olisi aivan hiljattainen itsemurhayritys.  

Haavoittuvassa tilassa olevat ihmiset ovat maan hiljaisia, hiljennettyjä ja unhodettuja. Heidän ääntään ei kuunnella tai haluta kuulla tiukassa taloustilanteessa. Mielen häiriöitä ja sairauksia ei vieläkään oteta vakavasti ja kohdella samalla hoidon tasolla kuin fyysisiä sairauksia. Tämä tuottaa paitsi huomattavaa henkilökohtaista kärsimystä, myös sosiaali- ja terveyspalveluiden laajempaa, kalliimpaa ja pitkäaikaisempaa tarvetta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *