Yhden naisen naistenlehti
You Are Reading
Hyvän tekijä
0
Nainen ja idea

Hyvän tekijä

Täyden elämänmuutoksen tehneen Tiia Sammallahden suomalainen sisu auttaa satoja hyväntekeväisyysjärjestöjä löytämään lahjoittajia Iso-Britanniassa.

Helteisenä elokuun päivänä Helsingissä viisi vuotta sitten Tiia Sammallahti, 43, työnsi rattaissa kaksikuukautista, hartaasti odotettua kuopustaan. Yhtäkkiä Tiia pysähtyi keskelle kaupunkia halkovaa kävelytietä. Hän ei voinut astua enää askeltakaan ja veti kiivaasti henkeä. Aivot surrasivat ylikierroksilla, kunnes koitti täydellisen kirkas hetki. Hengästyttävän uran tehnyt lifestyle-luksusravintoloiden ja hotellien konseptisuunnittelija, markkinointiviestinnän ammattilainen ja kiinteistökehittäjä Tiia oli saanut tarpeekseen. Vuodet kovan rahan yritysten ja konsulttitoimistojen johtoportaassa olisivat ohi. Elämälle ja työlle oli tultava syvempi tarkoitus.

-Välähdyksenomaisesti ymmärsin, että tämä ei voi jatkua. Soitin siltä seisomalta kokouksessa istuvalle miehelleni ja sanoin, etten voi junnata samoja polkuja seuraavat kaksikymmentä vuotta. Mies kehotti miettimään, mitä todella haluaisin. Istuin kotona ja pohdin. Halusin uuden alun jossain aivan muualla. Emme kummatkaan tunteneet enää sitä Suomea, jossa rasismi ja suvaitsemattomuus nostivat päätään. Ja halusin muuttaa maailmaa, mutta silloin en aivan tarkkaan tiennyt, miten, Tiia kertoo.

Tiia Sammallahti

Suuntana Lontoo

Kahden päivän kuluttua suunnitelma oli valmis. Horisontissa häämötti Iso-Britannia ja Lontoo. Mensan jäsen, järjestelmällinen ja kauaskatseinen Tiia ei kuitenkaan lähtenyt soitellen sotaan, kului peräti vajaa vuosi ensimmäisestä ajatuksesta lopulliseen toteutukseen. Jokainen siirto oli mietittävä tarkkaan. Aviomies Antti Pesonen, 42, pystyisi elokuvien ja tv-sarjojen käsikirjoittajana tekemään työtä missä maailmankolkassa tahansa. Tiia puolestaan haki ja pääsi Surreyn yliopistoon suorittamaan kansainvälistä MBA-tutkintoa tutustuakseen Iso-Britannian markkinaan ja yhteiskunnan toimintaan.

Mitään ei tehty kiireellä ja paniikissa. Syksyllä Tiia vei isommat lapsensa aiemmasta liitosta, nykyään 19-vuotiaan Nemon ja 16-vuotiaan Leian tutustumaan Lontooseen. Kevättalvella katsastettiin jo koulut ja tuleva koti. Amerikkalaista jalkapalloa, koripalloa ja cheerleadingia harrastavat lapset osasivat jo englantia niin paljon, että tulisivat alkuun toimeen. He pystyisivät myös tapaamaan isäänsä ilman liian pitkää välimatkaa.

-Onneksi lasten isä tuki päätöstämme. Hän toivoi, että he saisivat hyvän kielitaidon ja näkisivät maailmaa avarammin kuin vain Suomesta käsin.

Perhe myi asuntonsa Helsingin keskustassa sekä kaiken liikenevän irtaimen. Tuleva koti oli jo kalustettu, joten perhe pakkasi muut tavaransa konttivarastoon.  Lähdön hetkellä kukin sai ottaa mukaansa kaksi matkalaukkua. Ja niin Lontoon kupeeseen, Guildfordin historialliseen, viehättävään kaupunkiin tupsahti viisi uutta maahanmuuttajaa.

Ainutlaatuinen ajatus

Uudessa kotimaassa koitti kaksi ja puoli vuotta pitkä aika, jolloin syötiin säästöjä.

-Eihän se mitään helppoa ollut, vaikka nautin joka sekunnista. Omaisuutta ihan vain kului arkielämän järjestämiseen. Pelkkä päivähoito maksaa 1300 euroa kuussa, vuokrat ovat kalliita ja lisäksi tulivat opintomaksut.

Tiia oli päättänyt onnistua ja löytää aivan uuden tavan yhdistää markkinointiosaamisensa, yrittämisen ja maailman parantamisen. Oma yritysidea alkoi tulla todeksi. Hän lähti kehittämään sitä vain puolentoista vuoden kuluttua siitä, kun oli saapunut maahan, investoi omia varojaan ja teki työtä miltei kellon ympäri.

-Minulle tärkeänä voimavarana oli yhteisö Driven Women, jonka perustaja on suomalainen Miisa Mink. Konsepti naisten sparraamiseksi yritysmaailmassa on nykyään kansainvälinen ja toimii myös Suomessa, Tiia kertoo.

Tiia ei koskaan ollut ajatellut perustavansa, saati johtavansa teknologiayritystä, mutta niin kuitenkin syntyi whatCharity.com. Se on maailman ainoa nettialusta, missä raha, tavara, aika ja asiantuntemus vaihtavat omistajaa yksityisten ja yrityslahjoittajien sekä hyväntekeväisyysjärjestöjen välillä.

Tavallisesti monet järjestöt hakevat tukijoita, mutta niitä on vaikea löytää valtavasta yritysviidakosta. Ja yritykset, joiden arvoihin sopisi tehdä hyväntekeväisyyttä, joutuvat joskus nekin hakemaan kauan sopivaa kohdetta. Tällä hetkellä whatCharity.com -alustaan voivat liittyä kaikki Britannian halukkaat järjestöt ja yritykset, ja jäseniä on jo satoja. Yhteistyökumppaneita on helppo löytää, kun kaikki osapuolet voivat valita kriteerinsä ja sopivimmat keinot auttaa ja vastaanottaa apua.

kuva: YLE

”Näytän, että tämä toimii!”

Vuonna 2015 perustetun whatCharity.com -yrityksen tie oli alkuun kivinen. Tiia kiersi pitkin Lontoota ja yritti esittää ajatustaan talouselämän koville nimille kuukausitolkulla. Vain puolitoista vuotta aiemmin maahan muuttanut suomalainen oli outo lintu. Ideaa rakastettiin, mutta sen toteuttamiseen ei uskottu.

-Tiesin, että voin ja osaan tehdä bisnestä missä vain, ja että suunnitelmani toimii. Paketoin ideani helposti ymmärrettävään muotoon. Tein videokäsikirjoituksen ja vuokrasin hotellihuoneen kuvauspaikaksi. Lavastin tilan itse ja tanskalainen kuvaaja teki loput. Investoin vain tuhat puntaa, mutta tulosta syntyi.

Nyt jo valtaisan Virgin-yritysryppääseen kuuluvan, Britannian suurimman Virgin Money Giving -rahoitusalustan johtajakin kiinnostui.  Eteenpäin ei kuitenkaan päässyt, sillä iso hyväntekeväisyyteen lahjoittava järjestö piti Tiian rakennelmaa liian vaikeana ja teilasi sen kylmiltään. Tiia otti käyttöön koko suomalaisen sisunsa saatuaan jäätävän lähdön sovitusta tapaamisesta.

-Suuri bisneshai suurin piirtein otti hihasta kiinni ja työnsi hissiin. Ajattelin, että vielä mä näytän tuolle jätkälle, että tämä toimii. Miksi hän kutsui minut puheilleen vain kertoakseen, ettei näin voi tehdä? Ideassani oli pakko olla jotakin, joka hätkähdyttäisi sekä häntä ihmisenä, että koko markkinaa. Päätin jo hississä toteuttaa kaiken omin päin. Minusta tulisi oman start-up -yritykseni toimitusjohtaja, Tiia kertoo.

Kuva: London Blitz

Antamisen kulttuuri on vahva

Tiia kuvaa itseään tiedon järjestelijäksi. Nyt hän käyttää ominaisuutta yrityksensä hyväksi.

– Tämä on todellinen mahdollisuus. Britanniassa antamisen kulttuuri on hyvin vahva. Pelkästään hyväntekeväisyyteen liittyviä kierrätyskauppoja on noin 11 000, aivan pääkatujen varsilla. Monet tehtävät, jotka Suomessa kuuluisivat kunnalle, esimerkiksi masennuksen hoitaminen, on ulkoistettu järjestöille. Kaikkeen on olemassa joku järjestö, Tiia valottaa.

Tiia on huomannut, että monesti tieto ei kulje riittävästi tai lahjoitusten todellinen tulos jää epäselväksi. whatCharity.com:sta kehitetään ainutlaatuista työkalua, josta näkee suoraan, miten lahjoitettu raha, aika tai asiantuntemus vaikuttaa lopputulokseen. Se ei ole enää molemminpuolisten arvailujen varassa. Toiminta muuttuu sekä lahjoittajien että saajien näkökulmasta läpinäkyväksi. Yritys hyödyntää myös vapaasti saatavissa olevaa tietoa sekä viranomaisilta että sosiaalisesta mediasta. Pääpaino on hyväntekeväisyysjärjestöjen vaikuttavuudessa ja vertailtavuudessa. On myös erittäin tärkeää, että lahjoittavat voivat antaa palautetta ja tehdä hyvää omien resurssiensa mukaan.

Kansainvälinen kiinnostus herännyt

Nyt whatCharity.com on jo enkelisijoittajien siipien alla, ja lisää etsitään syyskaudella Lissabonin Websummit-kokoontumisessa sekä marraskuussa Helsingin Slush-tapahtumassa, josta on tullut kansainvälinen käsite. Siellä start up -yritykset ympäri maailmaa etsivät kontakteja ja rahoitusta. Jo nyt näkyy, että Tiian työ alkaa kantaa jopa maailmanlaajuista hedelmää. Monista maista on tullut kiinnostuneita kyselyjä. Sivuston lanseeraamisen jälkeen yritys on saanut paljon mediahuomiota, ja jäsenet ovat antaneet kiittävää palautetta. Tiia uskoo vuorenvarmasti tulevaisuuteen ja uusiin ajatusmalleihin.

-En vello koskaan negatiivisuudessa ja odota pahinta. Sellainen lamaannuttaa. Suomessa olen kuitenkin ollut monesti seinän edessä, sillä en ole pysynyt yhdellä tontilla. Sitä pidetään arveluttavana. Kysyttiin monesti, olenko lintu vai kala, koska cv:ni oli niin erikoinen. Lokeroinnissa ei ole mitään järkeä, sillä innovaatiothan syntyvät poukkoilusta rajojen yli. Lontoossa ei kysellä tutkintoa tai entisiä työpaikkoja, vaan sitä, mitä osaat ja teet.  Mutta suomalaisuutta pidetään kyllä eräänlaisena takuuna siitä, että kyse on hyvästä ja koulutetusta työntekijästä, Tiia kertoo.

Kuva: Helsingin Ensikoti

”Kurjuus sattuu sieluun”

Tiia on kulkenut pitkän polun ja kompastunutkin muutaman kerran, mutta tekee nyt työtä, jolla on todella tarkoitus. Hänellä on sosiaalinen omatunto, joka ei salli toimettomuutta ja pitkä kokemus käytännön hyväntekeväisyydestä.

-En ole koskaan kestänyt epäoikeudenmukaisuutta. Kun esikoiseni oli vauva, perustin parin ystävän kanssa Centura ry:n tukemaan Helsingin Ensi-Kotia. Koin, että minulla oli niin paljon, miksen jakaisi sitä hyvää muille, joilla on paljon huonommat lähtökohdat. Yhdistys on yhä toiminnassa ja täyttää pian jo 20 vuotta. Siihen kuuluu naisia yhteiskunnan eri aloilta. Olemme kunnostaneet Helsingin Ensi-Kodin kiinteistöjä ja hemmotelleet arvokasta työtä tekevää henkilökuntaa. Emme tapaa itse siellä asuvia äitejä ja lapsia, mutta saamme vuosittain palautetta järjestöltä siitä, miten meidän työmme on vaikuttanut.

-En kykenisi tekemään suoraa hyväntekeväisyystyötä itse, kuten auttamaan koditonta kadulla. Sellainen kurjuus sattuu niin sieluun ja menee liikaa ihon alle. Olen parempi luomaan rakenteita ja ratkaisuja, jotka auttavat laajasti ja toivottavasti muuttavat monen elämää, Tiia pohtii.

Oxford Circus
Kuva: The Architect´s Journal

”Teen työtä kaikesta sydämestäni”

Tuleva Britannian ero Euroopan Unionista asettaa kuitenkin myös maassa asuvat ja yrittävät suomalaiset eri kastiin paikallisten kanssa. Tiia uskoo silti tulevaisuuteen, vaikka Brexit mietityttääkin.

-Meitä pohjoismaalaisia on kohdeltu hyvin ja meidät on otettu lämpimästi vastaan, sanoo Tiia.

Perheen ystäväpiiri on hyvin kansainvälinen, muiden suomalaisten kanssa he ovat tekemisissä harvakseltaan. Tiia, Antti ja lapset ovat luoneet oman verkostonsa ja integroituneet brittiyhteiskuntaan. Kansainvälisyydestä kertoo myös Antin uusin käsikirjoitus, rikosdraama Bullets, joka on jo nyt menestystarina maailmalla. Yhteistyössä Minna Virtasen kanssa luotu tv-sarja on jo saanut tv-esityksensä Suomessa. Pääosia näyttelivät Krista Kosonen ja Tommi Korpela. Antin työpöydällä perheen kotona Guildfordissa on monia muitakin elokuva- ja tv-käsikirjoituksia odottamassa toteuttamistaan.

Tiia taas työskentelee whatCharity.com -teknologiayrityksensä toimistossa Lontoon sydämessä Oxford Circuksella neljä päivää viikossa ja kotitoimistoltaan viidennen. Vanhemmat vuorottelevat viisivuotiaan Luke-pojan iltahoidossa, mutta myös paikallisia nannyja tarvitaan. Britanniassa ei lähdetä töistä viideltä ja isovanhempien turvaverkko on kaukana.

-Jokaiselle perheenjäsenelle elämänmuutos on tietysti merkinnyt eri asioita. Totta kai isommat lapset ikävöivät myös entistä elämäänsä. Vanhemmuus on haaste, ja välillä mietin, olenko tehnyt heille oikein. Parisuhdeaikakin on vähäisempää kuin Suomessa. Olemme tosi paljon yhdessä Antin kanssa, mutta harvemmin kahdestaan. Me olemme silti hitsautuneet yhteen ja jaamme samat arvot. Koskaan Antti ei ole vaatinut minua menemään palkkatöihin vaikka olisi ollut minkälainen taloudellinen tarve, vaan aina uskonut minuun.

Tiia vetää henkeä yrittäjän elämästä juoksemalla, joogaamalla ja pelaamalla hänelle rakasta koripalloa. Nuorena jopa Suomen mestaruuden voittanut Tiia haastaa itsensä edelleen monenlaisissa peliporukoissa. Surreyn yliopistossa opiskellessaan hän pelasi 20-vuotiaiden kanssa samassa joukkueessa. Nykyisessä korisjengissä Brixtonin hipsterikaupunginosassa Lontoossa pelaa niin miehiä kuin naisia. Hikipelin jälkeen Tiia istahtaa Guildfordiin menevään paikallisjunaan ja katsoo ohi vilisevää maisemaa.

– Olen aina halunnut elämältä vain, että saan olla mikä olen. Olen innoissani siitä, että olen rakentanut sekä uuden elämän että työn, jota teen kaikesta sydämestäni. Toivon, että voin muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *